E
buildingSMART Finlandin puheenjohtajan terveiset vuodelle 2024
Hyvää alkanutta vuotta!

buildingSMART Finlandin puheenjohtaja Tarmo Savolainen toivottaa uusimmassa blogitekstissä terveiset vuodelle 2024!


buildingSMART Finlandin neljäs vuosi nykyisessä muodossaan starttasi pari viikkoa sitten. On aika miettiä mitä on haluttu ja missä mennään. Kolme vuotta sitten miettiessämme bSF:n tulevaisuutta asetimme seuraavia tavoitteita:

  1. Aktiivinen ja rikas toimiala- ja verkostotoiminta
  2. Systemaattisempi ja kokonaisvaltaisempi avoimen tietomallintamisen kehitys 
  3. Ammattimaisempi toimisto tavoitteiden tukena
  4. Suuren yleisön kiinnostuksen lisääminen tietomallintamiseen sekä
  5. Tietomalli- ja normivakioinnin siilojen purkaminen

Kun nyt katsoo mennyttä ja miettii tulevaa, niin monessa asiassa on onnistuttu erinomaisesti. Toimialojen vetäjät ovat saaneet verkostotoiminnan kukoistamaan ja aktiiviset ammattilaiset ovat löytäneet toimialat ja tapahtumat (bSF tapahtumakalenteri).  Rakennetun ympäristön tietomallintamisen hankeohjelma RYTV on lanseerattu, rahoitusta on vaikeina taloudellisina aikoina kerätty hyvin ja tuloksia on saatu (RYTV-hankeohjelma). Toimisto on kehittänyt verkosto- ja hankeohjelman toiminnan perusinfran kuntoon ja toiminta on löytänyt uomansa. Omaa toimintaa täytyy kehittää tietenkin koko ajan joka sektorilla, mutta nyt erityisesti olisi hyvä keskittyä kohtiin 4 ja 5.

Eniten tehtävää seuraavina vuosina näen kohdissa 4. ja 5. Suuri yleisö käsittää tietomallintamisen edelleen tietotekniseksi puuhasteluksi. Juhlapuheissa puhutaan mielellään tiedolla johtamisesta, mutta tieto ei aidosti ja oikeasti virtaa elinkaaren eri vaiheista toisiin eikä järjestelmistä toisiin koneluettavasti. Infrapuolelta Juha Liukas totesi  väitöskirjatutkimuksessaan  hyvin, että koko suunnittelun ja rakentamisen prosessi tähtää fyysiseen lopputuotteeseen, ja tieto on sivutuote. Lisäksi valitettavasti on vielä siiloja: se perinteinen rakentaminen ja sitten se tietomallintamsrakentaminen.

Emme ole onnistuneet siis selvästikään viestimme kertomisessa. Puhumme mieluummin tietomallislangia kuin hyödyistä kuten alan tuotavuuden kehitys, vähemmän hukattua tietoa läpi elinkaaren ja nopeammat hankkeiden läpimenoajat digitalisaatiota hyödyntäen. Emme ole selvästikään saaneet kaikkia oikeita päättäjiä kiinni – lopetetaan se papereiden pyöritys pdf:ksi ja otetaan digitalisaatio palvelemaan alan kehitystä. Ilosanoman levittämisessä on parannettavaa. Ja siihen täytyy nyt keskittyä koko voimalla!

Myös normi- ja tietomallivakioinnin railo on vielä levällään kuin ne kuuluisat Jokisen eväät. Perinteisen rakentamisen ja tietomallirakentamisen välillä on edelleen kuilua niin talo- kuin infrapuolella. Kuilua on ihmisten, organisaatioiden kuin standardoinnista vastaavien tahojenkin välillä. Digitalisaatio ei ole vanhojen papereiden muuttamista digitaaliseksi, se on tiedon parempaa liikuteltavuutta taholta toiselle.

Suomi on historiassa tietomallintamisessa ollut eturintamassa maailmalla. Siihen on helppo tuudittautua, mutta se ei kanna kauas. Toki meillä on oltu niin talo-, infra- kuin kaupunkipuolellakin edelläkävijöinä luomassa maailman ensimmäisiä avoimen tietomallintamisen toimintatapoja, meillä tullaan ottamaan IFC-pohjainen rakennuslupa ensimmäisinä maailmassa käyttöön ja meidän Suomessa kehittämä InfraBIM Open tapahtuma (www.infrabimopen.com) on maailman ykköstapahtuma avoimen tietomallintamisen luokassa. Mutta miksi suutarin lapset edelleen kävelevät suurelta osin ilman kenkiä?

Miksi näinä päivinä, kun pitäisi tehostaa ja saada yhteiskunnan rönsyt karsittua, toimimme edelleen suljetuissa siiloissa, hukkaamme tietoa päivittäin ja emme tee asioita niin tehokkaasti kuin voisimme. RYTV -hankkeen tavoitteet ovat ajankohtaisempia kuin koskaan – kiinteistö- ja rakentamisalan tavoitteet saavutetaan luomalla yhtenäiset tietomallivaatimukset, varmistamalla tietomallintamisen saavutettavuus kaikille ja vakiinnuttamalla tietomallintaminen koko rakennetun ympäristön toimintatavaksi kaikissa elinkaarivaiheissa. 

Vakiointi on tehtävä koko alan yhteistyönä ja yhteisesti! Sitä ei voi tehdä kukaan henkilö tai organisaatio yksin. Kaikkia tarvitaan, ja kaikki ovat tervetulleita mukaan yhteiseen ponnistukseen. Ehdotan vuoden 2024 teemaksi ”Tehdään enemmän yhteistyötä, pistetään tieto liikkumaan ja tehdään alasta tuottavampi!” Haastan teemaan koko buildingSMART Finland- verkoston, toimiston ja koko rakennetun ympäristön alan!

Tarmo Savolainen

buildingSMART Finlandin puheenjohtaja


E
buildingSMART Finlandin syyskokous järjestettiin 15.11.