Talotekniikan osuus rakennuskustannuksista on noin 30 prosenttia ja erikoiskohteissa vielä suurempi. Tähän nähden avoimet tietomallistandardit tarjoavat melko vaatimatonta tukea taloteknisten suunnitelmien älykkääseen siirtoon. KIRA-digi –kokonaisuuteen sisältyvä vakioinnin yhteistyöprojekti on askel parempaan suuntaan.

Tero Järvinen, Granlund Oy:n teknologiajohtaja, on buildingSMART Finlandin Talotekniikkaryhmän puheenjohtaja. Ryhmä laatii hänen johdollaan avointa IFC-tietomallimäärittelyä täydentävän kuvauksen taloteknisten tietomallien sisällöstä. Tavoitteena on automaattinen, koneluettava BIM-tiedonsiirto suunnittelusta rakentamiseen ja myöhemmin ylläpidon tarpeisiin.

Vakiointiprojekti on osa valtakunnallista KIRA-digi –hanketta, joka tavoittelee avointa ja yhteen toimivaa rakennetun ympäristön ekosysteemiä.

Taloteknisten tietomallien vakiointi puuttuu

Teron mukaan toimivaa vakiointia TATE-suunnitteluun ei käytännössä ole olemassa. ”Ohjelmistokehityksessä ja standardisoinnissa on keskitytty arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden tarpeisiin. Tähän mennessä talotekniikan puolella avoimiin IFC-malleihin on määritelty todella vähän informaatiota”, Tero toteaa. ”Arkkitehtisuunnitelmien seinät, ikkunat ja niin edelleen, on määritelty tarkasti. Sen sijaan esimerkiksi kanavan painehäviölle tai ilman nopeudelle kanavistossa ei ole arvoa IFC-mallissa.”

Teron mukaan tässä vakiointihankkeessa keskitytään käytännön tasolla toimiviin määrityksiin. ”Me tiedämme, mitä tietoa nykytyökaluilla on saatavissa. Vakioimme sen tiedon ja luomme joitakin lisäattribuutteja. IFC ei esimerkiksi erottele, minkälaisia putkia mallissa on. Haluamme, että vaikka sprinkleriputket on mahdollista tunnistaa mallista.”

Yhteensopivuusongelmat heikentävät tuottavuutta

”Suomessa käytettävät TATE-suunnitteluohjelmat käsittelevät kyllä samaa tietoa, mutta kirjoittavat sitä eri paikkoihin”, Tero kuvaa.

Yhteensopivuusongelmat tuottavat Teron mukaan turhaa työtä. ”Tähän mennessä suunnittelijat ovat lisänneet siirtotiedostoista puuttuvia ominaisuustietoja esim. Excel-taulukkoihin käsin. Käsityö on tehotonta ja lisää virheiden mahdollisuuksia.”

Tavoitteena on koneluettavuus

Vakiointi mahdollistaa ohjelmistoriippumattoman, automatisoidun tiedonsiirron järjestelmien välillä. Tavoitetilassa kaikki suunnittelu- ja laskentaohjelmistot kirjoittavat ja lukevat ominaisuustietoa samalla sovitulla tavalla.

Tero näkee projektin tulokset mullistavina: ”Väitän, että voimme hoitaa kaikissa nykyisissä suunnittelun ja rakentamisen aikaisissa käyttötapauksissa tiedonsiirron automaattisesti, kun vakiointi on käytössä. Esimerkkinä voisin mainita määrälaskennan ja rakennusprojektin aikaisen tiedon analysoinnin. Lisäksi syntyy uusia mahdollisuuksia, joita ei aiemmin ole voinut hyödyntää.”

Ohjelmistokehittäjät ovat tiiviisti mukana

Ohjelmistokehittäjistä mm. Progman ja Kymdata ovat tiiviisti mukana bSF TATE-toimialaryhmässä. Käyttäjät kertovat ryhmässä tarpeistaan suoraan kehittäjille. ”Meillä oli hiljattain palaveri, johon osallistuivat ohjelmistotalot Tekla, Solibri, Progman ja Kymdata. Saimme heiltä arvokasta palautetta IFC-mallitiedon esittämiseen”, Tero kertoo. ”Keskustelimme mm. mittayksiköistä ja miten niitä pitäisi ilmaista. Saman ominaisuuden arvoa voi esittää eri mittajärjestelmissä, mikä aiheuttaa ongelmia IFC-malleja tulkittaessa.”

IFC-malliin voi kaikille TATE-laitteille määritellä useita erilaisia attribuutteja. Ohjelmistokehittäjät kuitenkin varoittivat, että tällöin mallien koko kasvaa räjähdysmäiseksi. ”Saimme softakehittäjiltä tietoa siitä, miten ominaisuustietoa kannattaa hoitaa fiksusti IFC-mallin sisällä”, Tero toteaa tyytyväisenä. ”IFC-tiedostot ovat hyvä tapa siirtää malleja, mutta kaikkea informaatiota ei kannata kuljettaa sen mukana. Mallin on voitava sisältää avaimia toisiin järjestelmiin, esim. tuotetietokantoihin.”

Yhteinen mallimäärittely eri suunnittelijoille

”Haluaisin, että kaikkien suunnittelijoiden attribuutit esitetään samassa kokonaisuudessa”, Tero toteaa. ”Tässä vakiointihankkeessa teemme sovitustyötä eri suunnittelualojen kesken, mm. poistamalla päällekkäisyyksiä ja tekemällä tarkennuksia. Esimerkiksi pinta-ala on talotekniikkamallissa yksi käsite, vaikka se arkkitehdille voi tarkoittaa bruttoalaa tai nettoalaa. Tavoitteena on, että sama attribuutti, sama property, tarkoittaa molemmille suunnittelijoille samaa asiaa.”

Rakennuttajaa on autettava tilaamaan oikein

Teron mielestä uudet ohjeet saattavat tuottaa päänvaivaa rakennuttajille. Hän toteaa huolestuneena: ”Tilaaja viittaa yleisiin tietomallivaatimuksiin ja tähän speksiin ja odottaa saavansa kaikki attribuutit oikealla tietosisällöllä, täydellisenä, ajattelematta onko niille mitään tarvetta.”

Brittien COBIE-taulukko on esimerkki hyvästä tarkoituksesta, joka Teron mukaan kääntyy usein itseään vastaan. ”Se on sinänsä loistava ajatus ja käytäntö sille, että luovutusmateriaalin pitäisi olla jonkinlaisessa vakiomuodossa. Rakentajat täyttävät suurella työllä laajan taulukon vaatimusten mukaan, mutta sitä ei käytetä mihinkään”, Tero kertoo. ”Jos luovutusvaiheessa tilaaja haluaa ns. as-built-mallit myös tietosisällön suhteen, niillä pitää olla jokin käyttötarkoitus.”

”Meidän suunnittelijoiden on kerrottava rakennuttajille, miten suunnitelmia kannattaa tilata”, Tero ehdottaa. ”Tilaajan ohjeen laatiminen on kuitenkin oma projektinsa.”

Käyttötapausten määrittely auttaa tilaajaa

Teron mukaan käyttötapausten (use case) tietotarvemäärittely olisi oikea tapa palvella rakennuttajaa.

Jokaiselle käyttötapaukselle, esim. TATE-määrälaskennalle, olisi kuvaus siihen tarvittavista attribuuteista. Tilaajan ei silloin tarvitsisi vaatia epärelevantin tiedon toimittamista eikä suunnittelijoiden käyttää aikaa sen tuottamiseen. Tämä olisi tuottavuuden näkökulmasta Teron mielestä järkevin toimintamalli.

Projekti on edennyt hienosti, mutta TATE-rakennuttajat saisivat tulla mukaan

Teron mukaan tietojen tarpeellisen tiedon määrittely tässä projektissa on ollut yllättävän helppoa. Osallistujat ovat olleet hyvin yksimielisiä siitä mitä pitää ottaa mukaan, mitä jättää pois.

Vakiointityöhön on osallistunut buildingSMART Finland –talotekniikkaryhmään kuuluvia suunnittelijoita, urakoitsijoita, laitevalmistajia ja ohjelmistotaloja. ”Vain yksi pääurakoitsijan edustama TATE-rakennuttaja on mukana ryhmässä. Mukana pitäisi olla esim. TATE- rakennuttajakonsultteja ja muita tahoja, jotka ovat läheisessä yhteistyössä tilaajan kanssa ja kertovat heille TATE-tietomallinnuksen periaatteista. Rakennuttajat ovat Teron mielestä muutenkin yllättävän ja liian vähän mukana kehitystoiminnassa. ”Vaarana on, että suunnittelijat ja rakentajat viisastelevat keskenään”, Tero hymähtää.

Kotimaiseen tarpeeseen, mutta kansainvälisesti

Vakiointityö vastaa suomalaisia käytäntöjä. Määritykset ovat englanniksi, joten niiden käyttö kansainvälisesti on tältä osin helppoa. Mitään esteitä soveltaa projektin tuloksia muissa maissa esim. buildingSMARTin puitteissa ei sinänsä ole.

Tero kertoo suhteesta kansainvälisiin malleihin: ”Teetimme diplomityön, jossa Eveliina Vesalainen vertaili kansainvälisiä LVI-nimikkeistöjä tietomallipohjaisen suunnittelun näkökulmasta. Vertailussa olivat mukana COBIEn, OmniClassin ja BIM Forumin LOD-spesifikaatioiden property-taulukot. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan käyttämään näiden nimikkeitä ja attribuutteja. Emme kuitenkaan voineet ottaa suoraan jotain ulkomaista määrittelyä käyttöön kansallisista eroista johtuen.”

Tuloksia on käytettävissä kesällä 2017

Vakiointityö alkoi huhtikuussa 2017. Ensimmäinen versio on lausuntokierroksella ja tulosten pitäisi olla saatavilla toukokuussa. Talotekniikka- ja arkkitehtiryhmien on jatkettava harmonisointityötä ennen lopullista julkistusta.

Lopullinen tulosten esitystapa on vielä avoinna. Alkuperäinen ajatus oli tuottaa Excel-taulukko tai pdf-tiedosto. Koska määrittelystä on tulossa laaja, esitystapaa pitää vielä harkita. Teron mielestä dynaaminen esitys verkossa olisi toimivin tapa.

Vakiointi on vaativaa työtä, jossa lopputulos ei ole heti täydellinen tai lopullinen. Määritykset tulevat päivittymään ajan kuluessa. ”Tällä työllä on hyvä lähteä liikkeelle. Tässäkin tapauksessa tietoja jo yhtä hanketta ajatellen enemmän kuin yleensä tarvitaan”, Tero huomauttaa.

”Projektin tulokset on määrä julkaista kesäkuussa. Olemme kuitenkin saaneet poikkeuksellisen paljon hyviä kommentteja. Lisäksi projektin odotusarvo ja arvostus on noussut tosi korkealle. Jotta saisimme palautteen hyödynnetyksi, julkaisisin ensimmäisen virallisen version kesän jälkeen”, Tero toteaa lopuksi.

Lisätietoja projektista saa buildingSMART Finland-sivustolta https://buildingsmart.fi.