BuildingSMART Finland laatii täydentävää ohjeistoa talonrakentamisen tietomallivaatimuksiin KIRA-digi-vakiointihankkeessa. Eveliina Vesalainen on omassa diplomityössään vertaillut eurooppalaisia talotekniikka-alan nimikkeistöjä ja koonnut niistä parhaita käytäntöjä kotimaisen työn lähtökohdaksi.

”Olen 26-vuotias, kohta diplomi-insinööri, alun perin Mäntsälästä kotoisin. Nyt asun Helsingissä ja työskentelen Granlundilla”, Eveliina kertoo taustastaan. Hän on ammattikorkeakoulusta valmistunut ympäristöinsinööri. Talotekniikka-alalle hän päätyi sattumalta.

Eveliina oli harjoittelijana maalämpöpumppujen maahantuontiyrityksessä. Työ oli innostavaa ja johdatteli uudelle alalla: ”LVI-tekniikka alkoi kiinnostaa minua, vaikka en aluksi tiennyt siitä oikeastaan mitään. Minulle selvisi, että LVI-tekniikka koskettaa monia alueita, kuten energiaa, ympäristöä ja ohjelmistoja.” Eveliinalle oli jo tuolloin selvää, että hän halusi jatkaa energiaan suuntautuvia opintojaan. Ensimmäinen ajatus oli lähteä ympäristötekniikan maisteriopintoihin Tampereelle. Hän päätti kuitenkin hakea Aalto-yliopistoon, jonne hän ilokseen pääsi.

Tietomallinnus kiinnosti, vaikka yliopisto ei siihen kannustanutkaan

Diplomityön aiheeksi Eveliinalla oli mielessä useita vaihtoehtoja. Yksi niistä oli tietomallin parempi hyödyntäminen urakoinnissa. ”Minulla ei ollut tuolloin kokonaiskuvaa tietomallintamisesta, mutta arvelin, että sitä ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti rakennuksen elinkaaressa”, Eveliina muistelee.

Granlundin Tero Järvinen ehdotti lähestymissuunnaksi nimikkeistöjä. ”Aloitin Granlundilla kesällä 2016 suunnittelijaharjoittelijana. Diplomityöaiheen saaminen oli Granlundin sisällä helppoa ja itse lopputyön tekeminen on tehty todella joustavaksi.”

Eveliina kritisoi tietomallintamisen vähäistä opetusta yliopistotasolla: ”Ainakaan maisterivaiheessa tietomallinnusta ei opeteta lainkaan. Kaiken kaikkiaan suunnittelua on mukana todella vähän. Kävin yhden, kolmen opintopisteen LVI-suunnittelukurssin. Olisin toivonut, että sitä olisi ollut enemmän.” Uudessa opintosuunnitelmassa LVI-suunnitteluopetusta on enemmän: kaksi viiden opintopisteen kurssia.

Diplomityö on nyt loppusuoralla. Jäljellä on viimeistelyä; yhteenvedon muokkausta ja tiivistelmien tekemistä. ”Uskon valmistuvani elokuussa”, Eveliina toteaa. ”Tämä on ollut mahtava aihe ja on ollut hienoa päästä tekemään jotain tosi uutta. Tuntuu, että tästä diplomityöstä voi oikeasti olla jotain hyötyäkin!”

Nimikkeistöt vertailuun ja parhaat palat käyttöön

Eveliina aloitti työnsä etsimällä verkosta tietoa erilaisista taloteknisistä nimikkeistöistä. ”Vuonna 2015 julkaistu Framework for Classification of Information (ISO 12006-2:2015) on luonut puitteet rakennetun ympäristön nimikkeistöjen kehittämiselle. Siihen pohjautuen muutamissa maissa on luotu kokonaan uusi nimikkeistö tietomallintamisen tarpeisiin.”

Euroopassa on viime vuosina ollut käynnissä useita projekteja, joiden tarkoituksena on ollut kehittää BIM-tiedonhallintaa ja tiedonkulkua. Näissä projekteissa juuri nimikkeistöjen käsittely on ollut keskiössä. ”Isossa-Britanniassa on tehty valtava työ hallituksen koordinoimana. Esimerkiksi Ruotsissa samaa on tehty vähän pienemmässä mittakaavassa”, Eveliina kertoo.

Tuloksena nimikkeistövertailu ja TATE-tietomallin vakioidut nimikkeet

”Diplomityössäni on kaksi päätulosta. Ensimmäinen on nimikkeistövertailu; vertailen nimikkeistöjä ja ehdotan, mitä niistä kannattaa Suomessa hyödyntää”, Eveliina toteaa. Hänen mukaansa tanskalaisella Cuneco Classification Systemillä (CCS) ja ruotsalaisella CoClass-nimikkeistöillä on meille eniten annettavaa.

”Toinen työni tulos on taloteknisen tietomallin tietosisällön vakiointi”, Eveliina jatkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa tietomallin objekteihin liittyvien tietokenttien nimeämistä. ”Tällä hetkellä jokainen suunnittelutoimisto tuottaa omanlaisia tietomalleja. Samoista asioista puhutaan eri nimillä.”

Eveliina on tehnyt nimikkeistöön nojautuen alustavasti kaksi käyttötapausta (use case). Ensimmäinen niistä kuvaa oletustasoa – mitä tietoa taloteknisen tietomallin tulisi vähintään sisältää. Toinen esittää korkeamman tietotason, monipuolisemmin hyödynnettävän mallin sisällön. Tulevaisuudessa omia käyttötapauksia pitää tehdä esim. määrälaskentaan.

”Tavoitteena on, että tieto on vakioitua ja koneluettavaa. Tällöin joka projektissa ei tarvitse erikseen määritellä samoja asioita uudestaan”, Eveliina tähdentää.

Työssä on ollut tukena buildingSMART Finlandin talotekniikkaryhmä; suunnittelijoita, laitetoimittajia, urakoitsijoita ja tilaajia. ”Heille kuuluu tosi iso kiitos siitä, että antaneet palautetta työn kuluessa. Lopputuloksesta tulee tosi hyvä!”, Eveliina kiittelee.

Työ jatkuu

Eveliina tulee jatkamaan vakioinnin viimeistelyä diplomityön valmistuttua. ”Yritämme täydentää aineistoa vähitellen ja viedä ajatusta ja toimintatapaa alalle. Emme halua räväyttää kaikkia mahdollisia use caseja pöytään kerralla.”

”Tulen jatkamaan Granludilla suunnittelijana. On ihanaa päästä tekemään täysillä jotain muutakin kuin koulujuttuja!”, Eveliina toteaa innostuneesti.