Oulun kaupungissa kaikki infrahankkeet suunnitellaan ja rakennetaan nykyisin tietomallien ja työkoneautomaation avulla. Toimintatapa on todettu hyväksi ja kehitystyötä jatketaan testaamalla yleisiä inframallivaatimuksia pilottikohteissa. Niiden pohjalta on tarkoitus laatia kattavat ohjeet infrahankkeen elinkaaren kaikkia vaiheita varten.

Katujen ja yleisten alueiden suunnitteluttamisesta, rakennuttamisesta ja ylläpidosta vastaa Oulussa Katu- ja viherpalvelut -yksikkö. Sen alaisuudessa toimiva Tekninen liikelaitos on vastuussa kaupungin omasta tuotannosta ja ylläpidosta. Myös yksityisiä toimijoita käytetään paljon.

Suunnitteluinsinööri Markku Mustonen Oulun Teknisestä liikelaitoksesta kertoo, että mallipohjainen suunnittelu ja koneohjattu rakennustyömaa vakiinnuttivat nopeasti asemansa sen jälkeen, kun ensimmäinen pilottikohde käynnistyi vuonna 2010.

”Olemme oppineet, että infra-alan toimintamalleja voidaan muuttaa. Jatkossa on tarkoitus pilotoida inframallintamista niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin ylläpidossa Infra FINBIM -projektissa kehitettyjen mallinnusohjeiden avulla. Tältä pohjalta tehdään kaupungin omaan käyttöön soveltuvat inframallintamisen ohjeet”, hän sanoo.

Kalibrointi tärkeää tiellä kohti paperitonta työmaata

Mallintamista ei tehdä pelkästään suunnittelua varten, vaan tähtäin on prosessien kehittämisessä. Mustosen mukaan työmailla ennen jälkimitattiin valtavasti toteutunutta työtä, mutta nykyisin pääpaino on ohjata ja valvoa prosesseja. ”Mallintaminen ei ole ainakaan hidastanut työtä, vaan pikemminkin nopeuttanut sitä”, Mustonen arvioi.

Visiona on muun infra-alan tapaan paperiton työmaa. Jo nyt valvojat lukevat piirustuksia työmaalla pdf-muodossa ja tulevaisuudessa työmaamestaritkin haluttaisiin saada tarkastamaan rakenteita mobiililaitteilta.

”Haasteena on ollut saada valvojat luottamaan työkoneautomaatioon, koska heiltä on puuttunut jonkin verran työkaluja varmistaa rakentamisen oikeellisuus. Vaikka rakennettaisiin mallin mukaan, koneessa voi olla systemaattinen virhe, johon on vaikea puuttua. On huolehdittava etenkin siitä, että koneen kalibroinneista pidetään kirjaa ja jokaisen kauhanvaihdon jälkeen järjestelmä kalibroidaan uudestaan kyseistä kauhaa varten”, Mustonen korostaa.

Koko ei ole rajoite – mallintamisesta hyötyä pienissäkin kohteissa

Oulussa on rakenteilla paljon isoja uudisalueita, minkä lisäksi käytöstä poistettuja teollisuusalueita muunnetaan asuinkäyttöön keskustan lähialueilla. Isot infrahankkeet ovat edistäneet mallintamisen käyttöönottoa myös pienissä hankkeissa.

Tästä hyvä esimerkki on työn alla oleva Notkotien pilottikohde, joka käsittää 400 metriä pitkän katuosuuden. Kyseessä on tyypillinen saneerauskohde, jossa olemassa olevat putket ja kadunrakenteet uusitaan.

Olemassa olevista putkista ja varusteista, laitteista ja esimerkiksi leikatuista maanpinnoista kerätään lähtötiedot ja suunnittelun edettyä on tarkoitus verrata keskenään suunniteltuja aineistoja ja lähtötietoja yhdistelmämallissa. Lisäksi työmaalla kerätyt mittaustulokset ja muut ominaisuustiedot pyritään viemään ylläpitojärjestelmään.

Yhdistelmämalli visualisoi suunnitelmat ja osoittaa ongelmapaikat

Kaikkien eri tekniikka-alojen suunnittelijoiden tietomallit kerätään yhteen yhdistelmämalliin, mikä mahdollistaa törmäystarkastelun. Sen ansiosta mahdolliset ristiriidat ja törmäykset eri tekniikka-alojen ja suunnitteluosioiden välillä on havaittavissa jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Lähtötietojen keruu ei ole vaatinut tässä hankkeessa paljon työtä, mutta se on tärkeä vaihe ennen suunnittelua. ”Yhdistelmämallien avulla suunnitelmat visualisoituvat konkreettisesti mallin käyttäjälle. Näin voidaan jo suunnitteluvaiheessa löytää ongelmapaikat, jotka muuten tulisivat vasta työmaalla esille. Näin voidaan varmistua siitä, että kohde on toteutettavissa”, Mustonen toteaa.

Notkotien pilotissa tullaan testaamaan myös tietomallipohjaista työmaan laadunvalvontaa. Tähän tarkoitukseen laaditaan tietomalliprosessipohjaisen ja koneohjatun maarakentamisen laadun varmistavaa mittaussuunnitelmaa.

”On tärkeää, että kaikki tietomalliprosessipohjaiseen rakentamiseen osallistuvat suunnittelusta toteutuksen dokumentointiin koulutetaan hallitsemaan sekä oma toimintaympäristö että kokonaisuus”, Mustonen korostaa.

Teksti: KAISA SALMINEN