E
Helsingin kaupunki haluaa infratiedot hallintaan
mennessä bSF | maalis 19, 2014

helsinki-ranta

Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR:n tavoitteena on päästä piirustuksista eroon vähitellen myös työmailla. Suurin hyöty ei kaupunkiympäristössä tule 3D-visualisoinneista tai koneohjauksesta, vaan hajallaan sijaitsevien ylläpitotietojen hallinnasta.

– Tieto on tämän päivän kultaa, joka pitää vain louhia koneiden uumenista hyötykäyttöön, projektinjohtaja Ville Alajoki HKR:sta sanoo.

Helsingin tapauksessa koneohjauksesta saatava hyöty on vähäinen, koska maan alla on monenlaista putkea ja johtoa, joista ei ole saatavissa tarkkaa tietoa mistään. Koneet eivät voi edetä kuin ”tunnoton tiejyrä maantiellä”. Yhteisistä tietokannoista saataisiin kuitenkin omaisuudesta ja sen kunnosta monenlaista ajantasaista tietoa, jota urakoitsijakin voisi hyödyntää.

– Se edellyttäisi, että mallintamisesta tulisi rutiinia pienissäkin hankkeissa. Oppimista ei tapahdu, jos tietomalleja käytetään vain kerran kymmenessä vuodessa suurissa pilottihankkeissa, Alajoki toteaa.

Mallintamiseen hän kaipaa kunnollista ohjeistusta ja yhteisistä mallinnustavoista sopimista, mikä vaatii eri osapuolten vuoropuhelua. Tällöin saataisiin suunnittelijatkin samalle viivalle tarjouskilpailuissa, kun työsisältö olisi kaikille sama.

– Nyt on jo tehty ohjeita, jotka kertovat mitä mallinnetaan, mutta ne eivät kerro, miten pitäisi mallintaa.

Tieto pitää saada liikkumaan

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on suunnitellut ja mallintanut tähän mennessä noin kymmenen siltaa ja paljon muuta infraa. Esimerkiksi InfraFINBIM -hankkeessa on mallinnettu puisto siltoineen, tukimuureineen, maarakenteineen ja varusteineen. Katupuolella selvitellään lähtötietojen käytettävyyttä, ja Vianova on tekemässä Helsingille kartoitusta siitä, missä tietoa tällä hetkellä on ja miten teknologiaa voisi hyödyntää sen yhtenäistämisessä.

Siltojen, katujen ja muun infratiedon keräämistä yhteisiin tietokantoihin Alajoki kutsuu omaisuudenhallinnaksi. Se loisi pohjan tietojen hyödyntämiseen eri yhteyksissä suoraan tietokannasta – koski se sitten rakenteiden ominaisuuksia, määriä, kuntoa, korjausajankohtaa tai budjetointia.

Tiedonhallinnasta Alajoki odottaa suurinta hyötyä rakenteen elinkaaren aikaiseen omaisuudenhallintaan aina budjetoinnista ylläpitoon asti. Nyt siltojen pituus- ja leveysmittoja syötetään siltarekisteriin, perään syötetään kuntotutkimustietoja budjetin laskentaa varten – ja sitten, kun ylläpitorahoitusta muutetaan, tehdään valtava työ hankkeiden pilkkomiseksi osiin ja uusien laskelmien tekemiseksi.

– Tietokannoista tulisi voida suodattaa tietoa käyttöön nopeasti kunkin tahon tarvitsemalla tavalla, hän sanoo.

Urakoitsijoilta toivotaan aktiivisuutta

Tällä hetkellä kokeillaan useita erilaisia tapoja näiden tietojen hyödyntämiseen; esimerkiksi koneenohjausta, laserkeilausta ja lumenaurauspalveluiden tiedonhallintaa. Jotta erilaiset teknologiat saadaan hyötykäyttöön, pitää perustieto saada liikkumaan järjestelmien välillä ja päivittämään samaa omaisuustietokantaa.

Siltaprojekteissa mallintaminen on geometrian osalta vaativampaa kuin talopuolella, ja se lisää huomattavasti työtä suunnittelupöydällä. Esimerkiksi kaarevat rakenteet ovat hankalia mallintaa ja raudoitteiden mallintaminen tarkasti vaatii paljon käsityötä. Suunnittelija joutuu miettimään, mikä on riittävä tarkkuus mallintamisessa.

Alajoki odottaisi, että heidän ei tarvitse olla tilaajana kertomassa urakoitsijoille, kuinka mallia tulisi hyödyntää. Sen sijaan hän toivoo, että urakoitsijoilla olisi omia näkemyksiä mallinnuksen hyödyntämisestä ja he vaatisivat suunnittelijoita mallintamaan sen mukaisesti. Nyt mallinnustapoja on yhtä paljon kuin suunnittelijoita ja mallit eivät palvele kaikkia osapuolia.

Esimerkiksi ensi vuonna rakennettava Isoisänsilta Sompasaaresta Mustikkamaalle on mallinnettu ympäristöineen.

Lisätietoja:
Ville Alajoki, projektinjohtaja, Helsingin kaupungin rakennusvirasto puh. 040 334 7301, ville.alajoki@hel.fi

sisään Uutiset
E
Infra-ala tehostaa tietomallien käyttöä – IM3-tiedonsiirtoformaatti käyttöön
mennessä bSF | marras 27, 2013