E
bSF:n puheenjohtajan joulukolumni: Miksi autoja on olemassa?

Viikonloppuna minulla oli antoisa keskustelu kuusivuotiaan tyttäreni kanssa. Se meni jotenkin näin: 

-Isä, miksi autoja on olemassa?

-Koska insinöörit ovat ne keksineet?

-Ai säkö vai?

-En mä. 

-Miksi? 

-Koska auto keksittiin ennen syntymääni, en ehtinyt mukaan. 

Taisin hieman värittää historiaa omalta osaltani.
Autoa ei keksinyt kukaan yksin. Auton kehitys on monivaiheinen tarina. Leonardo da Vinci pohti jousivoiman käyttöä kulkuneuvoissa. Myöhemmin Isaac Newton kehitti ajatuksen höyrypurkauksen voimalla liikkuvasta autosta. Vasta vuonna 1885 valmistettiin ensimmäinen nykyaikaisen polttomoottorin avulla liikkuva auto, Benz Patent-Motorwagen. Henry Fordin perustama Ford Motor Company siirtyi autojen kokoonpanossa liukuhihnamenetelmään vuonna 1913.* Kohta autojen voimanlähteenä on sähkö ja ne ovat itseohjautuvia.

Käykö tulevaisuudessa joku samanlaisen keskustelun jälkikasvunsa kanssa rakennusalan digitalisaatiosta.  Se menisi jotenkin näin: Äiti, miksi rakennusalalla tieto liikkuu täysin koneluettavasti? Koska eri koulutusalojen edustajat ovat siihen tavat ja toimintamallit keksineet? Ai säkö vai? En mä. Miksi? Koska rakennusala digitalisoitiin ennen syntymääni. En ehtinyt mukaan.

Rakennusalaa ei digitalisoi kukaan yksin. Rakennusalan yleisimmän tiedonsiirtoformaatin paperin valmistusprosessin kuvasi kirjallisesti ensi kerran Kiinassa valtion virkamies Cai Lun vuoden 105 paikkeilla.** Tulivat reikäkortit, tulivat tietokoneet ja niihin piti sopeutua. Vanha prosessi vietiin koneille - skannattiin, peedeeäffäsöitiin ja ties mitä muuta.

Täydellisessä digitalisaatiossa prosessit, tieto ja käyttäjät pelaavat sujuvasti yhteen. Tieto on koneluettavaa ja se tuotetaan vain kerran, mutta sitä käytetään monta kertaa. Paljon hyviä esimerkkejä on jo Suomi ja maailma täynnä. Teitä, ratoja, rakennuksia ja kaupungin kaavoja tehdään jo osin koneluettavasti. Valtavirtaan on vielä matkaa.

Tulevaisuudessa tilaaja asettaa koneluettavasti vaatimuksensa tarjouspyyntöön. Vaatimukset sisältävät alan yhteiset vaatimukset (nimikkeistöt, yleiset tietomallivaatimukset, RYLlit, ympäristövaatimukset) höystettynä organisaation omilla vaatimuksilla (omaisuusrekisterivaatimukset, tarkennetut speksit) sekä projektikohtaisilla erityisvaatimuksilla. Kaikki tämä on imaistavissa koneluettavasti yhdessä paikassa kansainvälisiä standardeja hyödyntäen.

BuildingSMART Finlandin hankeohjelma (https://buildingsmart.fi/rytv) nuotittaa tätä digitalisaatiomatkaa kohti koneluettavuutta. Suomi ollut tietomallintamisen suhteen etumatkalla. Tietomallintamisen isot kansalliset hankkeet (talopuoli 2000-luvulla, infrapuoli 2010-luvulla) ryydittivät kehitystä ja YTV 2012, YIV 2015 loivat alalle perustan.

Nyt maailmalla on alkanut BIM-buumi ja muut ovat ottamassa meitä kiinni. Esimerkkejä maailmalta riittää. Tässä muutamia esimerkkejä infrapuolelta:

·      Iso-Britannian hallituksen Information Management Mandate

·      National Highways on etujoukoissa omalla Asset Data Management Manual (ADMM) -vaatimuksillaan.

·      Keski-Euroopassa moni hallitus on linjannut oman BIM-mandaattinsa, jossa maali on 2020-luvun puoliväli.

·      Yhdysvalloissa US Departments of Transport and AASHTO ovat sitoutuneet mallipohjaiseen IFC -pohjaiseen luovutusaineistoon.

Uuden tekeminen vaatii aina visiota. Tänään iltapäivällä (maanantai 12.12.) kirjoittaessani tätä juttua Suomeen iskee valtava lumimyräkkä. Autoja lakoaa tiepenkkoihin ja porukkaa myöhästelee. Auton kehittäminen vaati aikanaan visionääristä työtä niin Karl F. Bentziltä kuin Henry Fordiltakin. Kukaan ei kuitenkaan sano nyt myrskyn jälkeenkään, etteikö auto keksintönä toimisi.

BuildingSMART Finlandin Hankeohjelma (https://buildingsmart.fi/rytv)  on saanut monet alan toimijat Suomessa jo yhteistyöhön. Pienen maan vahvuus on aina ollut yhdessä tekeminen. Se on myös maamme kilpailukyvyn perusta. Lukuisat tahot ovat halukkaita tekemään yhdessä matkaa kohti uutta mallipohjaista ja avoimempaa huomista. Ensimmäiset projektit ovat startanneet ja pöhinää on kuin vanhan ajan häkäpönttöautossa.

Toivotan kaikille alan digitalisaatiosta kiinnostuneille hyvää joulua ja digitaalisempaa uutta vuotta 2023! Joululahjojen sijaan toivon, että jos organisaatiosi ei ole vielä mukana hankeohjelmassa niin tervetuloa mukaan! Annina ja Meeri (https://buildingsmart.fi/yhteystiedot) auttavat löytämään oman paikkansa digitaalisemman ja avoimemman huomisen luomisessa.

BuildingSMART Finlandin puheenjohtaja

Tarmo Savolainen

*Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Auto

** Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Paperi

 


sisään bSF Blogi
E
bSF-aktiivi valokeilassa: lehtori Päivi Jäväjä