Blogin kirjoittajana Johanna Lankinen, Granlund Joensuu Oy

Suomessa tietomallintamisen suuntaviivat tarjoavat Yleiset tietomallivaatimukset 2012 – ohjeistukset, jotka syntyivät rakennustietosäätiön vuonna 2011 aloittaman COBIM-hankkeen tuotoksena. COBIM-hankkeessa Senaatti-kiinteistöjen vanhat tietomalliohjeet kirjoitettiin uudelleen. YTV2012-ohjeistuskset tarjoavat mallinnuksen suuntaviivat, ottaen pääasiassa kantaa mallinnustarkkuuteen ja mallien vähimmäistietosisältöön. Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, on nyt käynnissä uusia rakentamisalan digitalisaation edistämiseen liittyviä hankkeita, joiden tarkoitus on poistaa mallintamisen byrokratiaa ja luoda YTV2012-ohjeistusta selkeämmät suuntaviivat mallintamisen tarkoitukselle. Minua suunnittelijana alkoi kiehtomaan, mihin malleja todella työmailla käytetään ja mihin niitä haluttaisiin käyttää – tuotammeko malleja pelkästään törmäilyvapaan tietomallin saamiseksi? Koen vakaasti, että suunnittelijan tuottamat tietomallit ovat päteviä työvälineitä muihinkin suunnittelun ja työmaatoiminnan käyttötarkoituksiin kuin geometrian tarkastamiseen. Samaan ajatukseen uskoo myös tutkimustani tukenut Granlund Oy, joka on mukana useissa talotekniikka-alaan liittyvissä kehityshankkeissa.

Tutkimukseni lähti liikkeelle Survey-kyselytutkimuksella, joka toteutettiin vuoden 2017 alussa. Survey-tutkimuksen lisäksi otin referensseiksi kaksi Granlund Oy:n työmaavaiheessa olevaa tietomallipohjaista suunnitteluhanketta, joiden kautta pääsin haastattelemaan itse tekijöitä sekä näkemään miten 3D-malli työmaakopissa pyörii. Tapaustutkimuksen hankkeet olivat Keskon Easton-kauppakeskus Helsingin Itäkeskuksessa sekä Finavian länsisiiven laajennus Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tapaustutkimusten nostaminen Survey-tutkimuksen rinnalle oli mielestäni erittäin tärkeää, koska lomakekyselyssä vastaukset ovat usein lyhyitä eikä vastaajan kanssa voi keskustella aiheesta syvemmin.

9 tapaa tehostaa työskentelyä
Kysely-ja tapaustutkimustulosten pohjalta luotiin yhdessä Solibri Model Checker (SMC) -ohjelmiston tuella yhteensä yhdeksän tapausta, joissa SMC:tä käytettiin komponenttitörmäilyiden tutkimisen sijaan talotekniikkakomponenttien ryhmittelyyn, etsimiseen ja havainnollistamiseen. Tapaukset valittiin kysely-ja tapaustutkimusten tulosten joukosta sillä kriteerillä, että ne ovat monistettavissa ja laajennettavissa useisiin eri käyttötarkoituksiin, helpottaen joko suunnittelijan tai urakoitsijan työtä:

1. Tapaus: ”IV-komponenteilla tulee olla yksilöivä tunnus”.
2. Tapaus: ”Asennustila komponentin yläpuolella”.
3. Tapaus: ”Palohylly on oltava ylimpänä”.
4. Tapaus: ”Talotekniikkaosien tulee olla luokiteltu materiaaleittain”.
5. Tapaus: ”Pääsulkujen vaikutusalueet visualisoimalla”.
6. Tapaus: ”Verkostolaitteiden säätöarvot”.
7. Tapaus: ”TATE-valmiudet tiloittain”.
8. Tapaus: ”Linkkien lisäys tuotteille”.
9. Tapaus: ”TES:n lisätyöprosenttien mukaisten tilojen asennukset”.

Kaikki tapaukset toteutettiin SMC:n luokittelutoimintoa, informaation talteenottokuvauksia tai tarkastustoimintoa käyttäen. Tutkimuksessa havaittiin, että SMC on erittäin muuntautumiskykyinen ohjelmisto, kun se opetetaan ymmärtämään mitä mallista halutaan löytää. Yksin SMC:llä ei kuitenkaan autuaaksi tulla, koska osa tapauksista vaatii suunnittelijan panostusta suunnitteluohjelmiston puolella, jotta IFC-tiedostoon kirjoittautuu haluttu tieto haluttuun paikkaan. Esimerkiksi tapaus 3 olisi helpommin toteutettavissa, jos vakioitaisiin palohyllyjärjestelmän nimeen jokin tietty sana, kuten esimerkiksi ”PALO”. Materiaaliluokittelu (tapaus 4) vaatii myös ihanteellisemmin toteutettuna materiaalitiedon määrittämisen suunnitteluohjelmiston projektitietokantaan. Tätä tietoa ei esimerkiksi löytynyt automaattisesti toimistomme omasta MagiCAD-templatesta, vaikka materiaalitieto on kuitenkin erittäin helposti lisättävissä, kunhan vain tiedetään mitä lisätään.

Tutkimuksessani esiteltiin SMC- ja MagiCAD-ohjelmistojen keskeisimmät toiminnot edellä mainittujen tapausten toteuttamiseksi. Työ esittelee lyhyesti myös talotekniikkatoimialan työehtosopimuksen mukaiset eri lisätyöprosentit, joilla syvennettiin tapaus-ja kyselytutkimuksessa esille noussutta vahvaa tahtotilaa helpottaa urakkalaskentaa tietomallin avulla. Lisätyöprosenttien esittely toimii myös johdantona tapaukselle 9 ”TES:n lisätyöprosenttien mukaisten tilojen asennukset”. Työhöni löytyi myös hedelmällinen vastakkainasettelu urakkalaskennan kustannuksista kun paljastui, että haastattelemani urakoitsijan edustaja on laskenut käsin saman hankkeen urakan, mihin Granlund Consulting Oy on tehnyt kustannusarvion.

Ylempi ammattikorkeakoulu ja työelämäyhteistyö
Valehtelisin jos väittäisin, että olisin tutkimukseni voinut toteuttaa ilman ylemmän ammattikorkeakoulun käyntiä. YAMK:n opinnäytetyön aihe oli osaltani päätetty jo ensimmäisen opiskeluvuoden syksynä, vaikka itse työn aloitus viivähti siitä toiselle opiskeluvuodelle. Tietomallintaminen on jo vakiintunut osa talotekniikka-alaa ja se näkyy työelämässä, mutta myös nykypäivän koulutuksessakin. Metropolia tarjoaa esimerkiksi tietomallikoordinaattoreiksi haluaville koulutusta mallien kanssa työskentelemiseen, mikä on mielestäni erittäin tärkeää, jotta tulevaisuuden tietomallikoordinaattorit todella ymmärtäisivät esimerkiksi talotekniikka-alan mahdollisuuksia laajemmin. YAMK-tutkinnon suorittamisesta minulle jäi käteen myös mielekkään tutkimustyön ja osaamistani syventävien kurssien lisäksi useita kontakteja eri sektoreilla työskenteleviin kollegoihin.

Jokaisella suunnittelijalla ja työmaahenkilöllä on mahdollisuus toimia veturina oman työnsä ja työskentelytapojensa kehittämiselle. Oman tutkimukseni laajuus tuli vastaan eikä resurssit riittäneet suurempien säännöstöjen tai useamman tapauksen selvittämiselle. Tästä syystä tapaukset valittiin sellaisiksi, että niiden pohjalta tutkimustani voi viedä eteenpäin ja kehittää laajemmin talotekniikka-alalla toistuvia tapauksia, jotta lopulta syntyisi säännöstö, joka tarkastaa mallin geometrian takana olevaa suunnitelmaa ja sen teknistä toimivuutta.

Koko opinnäytetyöni ”TATE-tietomallien suunnittelumenetelmien kehittäminen ja mallien käyttö työmaalla” pääsee lukemaan tästä.

Johanna Lankinen
Projektipäällikkö, LVI
Insinööri (YAMK)
Granlund Joensuu Oy

 

Share This