Tietomallit ylläpitoon – BIM2.0?
Blogin kirjottajana Markku Kiviniemi, VTT

Tietomallinnuksen kehityskulku alkuvaiheen tuotemalleista nykytilanteeseen on upea osoitus KIRA-alan kyvystä ottaa käyttöön uutta tekniikkaa. Tietomallinnuksen alkuräjähdys laajenee kiihtyvällä nopeudella kaikkiin suuntiin, mutta yksi selvä kehityssuunta on mallien käyttö kiinteistöjen ylläpidossa. BuildingSMART Finlandin ja Suomen sairaalatekniikan yhdistyksen (SSTY) esiselvityksessä näkyy kova kiinnostus mallien hyödyntämiseen ylläpidossa, mutta myös epätietoisuus miten asiassa kannattaisi edetä. Mallien käyttö ylläpidossa ei sinänsä ole uusi asia, kun erilaisia kokeiluja on tehty ja softapalvelujakin kehitetty ainakin maailmalla, mutta mitään suurta läpimurtoa ei ole vielä syntynyt.

Mallit nähdään pääosin joko suunnittelumalleina, jotka sisältävät suunnittelualakohtaisten natiivimallien laajan tietosisällön, tai IFC-formaatin kautta koottuina yhdistelmämalleina. Kummankaan ei oikein koeta soveltuvan sellaisinaan ylläpidon käyttötapauksiin. Lisäksi ollaan huolestuneita, miten mallipohjaista tietoa ylläpidetään elinkaaren aikana. Tällä hetkellä esim. sairaalakiinteistöissä ylläpidetään huolellisesti rakennusten 2D-piirustuksia DWG-formaatissa. Siitä on muodostunut formaatti, jota riittävän monet suunnitteluohjelmat eri suunnittelualoilla pystyvät käyttämään ja tuottamaan. Tietomalleille ei ole vastaavaa, kun IFC on tarkoitettu ensisijaisesti tiedonsiirtoon eikä niinkään tiedon ylläpitämiseen.

Tietomallinnus asettaa myös uusia vaatimuksia tietoformaateille. Vaikka IFC-tiedostoon siirtyy rakenteiden geometria ja joukko attribuuttitietoa, ei siihen tallennu suunnitteluohjelman älykkyyttä. Esim. sairaalakohteissa ollaan jo käytännössä tilanteessa, jossa talotekniikan natiivimalleja joudutaan ylläpitämään tavalla tai toisella, koska järjestelmiin tulee muutoksia usein ja muutossuunnittelussa voidaan näin käyttää esim. natiiviohjelman mitoitus- ja tasapainotuslaskentoja.

Yleisessä teollisuuden digitalisaatiossa puhutaan paljon neljännestä teollisesta vallankumouksesta ja siitä käytettään usein saksalaisen lähtökohdan mukaisesti nimitystä Industrie4.0. Pitäisiköhän kiinteistö- ja rakennusalan tietomallinnuksessakin pohtia seuraavia kehitysharppauksia – mitä voisi olla BIM2.0?

Nykyiset mallinnuksen hyödyt tulevat parantuneesta ja tehostuneesta suunnittelusta sekä mallitietojen jatkuvasti laajenevasta käytöstä rakentamisessa. Tämä tarkoittaa samalla, että mallinnusohjelmat ja prosessit ovat kehittyneet rakentamisen käyttötapauksia varten. Tietomallitiedon hyödyntämistä kiinteistöjen ylläpidossa voisi miettiä puhtaalta pöydältä BIM 2.0 -hengessä ilman nykyisten ohjelmien reunaehtoja ja ajatusmalleja. Perusehdotus olisi käyttää tietomallin ydintietoa fyysisen rakennuksen ns. virtuaalisena kaksosena, johon erilaiset ylläpidon attribuutti- ja tapahtumatiedot linkittyvät sekä toisaalta jota erilaiset käyttöliittymät hyödyntävät.

Tietomalleja käytetään jatkossa yhä enemmän pilvipalveluina jo senkin vuoksi, että käyttö mobiilipäätelaitteilla yleistyy nopeasti. Tämä korostaa datan ja käyttöliittymien eriytymistä ja jatkossa ne voisivat olla osia eri palvelutuottajien yhteisessä ekosysteemissä, jossa tietomalli- ja tietokantatietoja yhdistetään erilaisiin käyttöliittymiin.

Tietomallitiedon käyttö ylläpidossa on joka tapauksessa erilaista kuin käyttö rakennushankkeissa, esim. tiedon käyttö ylläpidossa ei ole yhtä hektistä, mutta jatkuu pitkään, tai, että mallitietoa on vain uusimmista rakennuksista ja kuitenkin koko kiinteistökantaa ylläpidetään. Näiden kaltaisista ylläpidon erityispiirteistä pitäisi johtaa uudet vaatimukset tietomallinnuksen kehitykselle ja näitä fundamentteja voisi kuvata, vaikka tässä blogisarjassa! Toinen mahdollisuus on osallistua buildingSMART Finlandin asiaa käsitteleviin työpajoihin, joita on tarkoitus järjestää syksyllä 2017. Näistä saa lisätietoa bSF Talo-ryhmän Anna-Riitta Kalliselta tai Ari Törröseltä.

Tietomallit ylläpitoon -esiselvitys,
buildingSMART Finland ja Suomen sairaalatekniikan yhdistys SSTY

Share This