Salintäyteinen yleisö kokoontui infra-alan KIRA-digi-työpajaan Helsinkiin 12. syyskuuta. Kaikkiaan 14 hanketta esitteli tavoitteitaan ja tuloksiaan. Hankkeet kattavat koko infran elinkaaren maankäytön suunnittelusta kunnossapitoon.

Hallituksen kärkihanke, KIRA-digi, kasvattaa suosiotaan. Digipäällikkö Teemu Lehtisen mukaan parhaillaan käynnissä on 48 kokeiluhanketta. BuildingSMART Finlandin Infra-toimialaryhmän puheenjohtaja Juha Liukas kertoi, että ryhmän koordinoimia hankkeita on mukana kahdeksan. KIRA-digin neljännelle kierrokselle tuli ennätyksellisesti 105 hakemusta, joissa on myös useita infra-alan hankkeita. KIRA-digi valitsee niistä rahoitettavat syyskuun lopussa.

Maankäytön hankkeet yhtenäistävät tiedon kuvaamista ja luovat uusia esitystapoja

Maankäyttöön liittyvät KIRA-digi-hankkeet luovat pohjaa avoimelle tiedonsiirrolle ja uusille maaperätiedon käyttötavoille. MAKUDIGI digitoi maaperä- ja rakennettavuustietoa ja visualisoi maaperäsidonnaiset kustannukset kaavoittajille ja suunnittelijoille Sitowisen Anssi Savisalon mukaan tavoitteena on vakioitu, valtakunnallinen tiedon esitystapa. CityGEOModel, jota GTKn Ossi Ikävalko esitteli, kehittää geotiedolle standardin tietomallin ja tuo kaupunkimalleihin avoimen geodatan tason. Lisätietoja näistä projekteista on osoitteissa geomodel.fi ja www.citygeomodel.fi.

Suunnittelun hankkeet tehostavat toimintaa ja laajentavat tietomallintamista

Kuten oli odotettavissa, suuri osa kehittämisestä keskittyy suunnittelu- ja rakentamisvaiheeseen. Rapalin Kirsi Lilja kertoi avoimen rajapinnan määrittelystä tietomallinnettujen infrasuunnitelmien ja kustannushallinnan välille. Vakioitu tapa siirtää määrätieto kustannuslaskentaan vauhdittaa alan toimintatapojen muutosta ja vähentää käsityötä. Tiina Perttulan esittelemä kokeiluhanke puolestaan optimoi liittymäalueiden kustannuksia ja laatua.

Kokeilut sisältävät myös uusia tietomallinnuksen käyttötapoja ja -alueita. Maisemasuunnittelijoilta on puuttunut toimiva tietomallimäärittely. Maisema BIM, josta Iida Juurinen kertoi, tuottaa taulukkomaisen kuvauksen nimikkeistöstä ja mallinnustarkkuudesta eri hankevaiheissa.

Aalto-yliopiston Essi Huntus selvittää vesihuollon tietomallinnusta, joka palvelisi verkoston koko elinkaarta. Turvalaite- ja sähköratatekniikan inframallintaminen vaatii sekin tarkempia määrittelyjä, kuten WSP Finlandin Teppo Rauhala kuvasi.

Yleisön kommenttien perusteella Sitowisen Juha Väisäsen esittelemä kokeiluhanke on vaativa. Juha kertoi tien tietomallien sisältö- ja tarkkuusvaatimusten luomisesta. Suuret tilaajat edellyttävät tietomallinnuksen käyttöä, mutta nykyiset sisältö- ja esitystapaohjeet eivät ota kantaa mallinnukseen. Hanke tuottaa mm. ehdotukset vaatimuksiksi, määritykset suunnittelu- ja rakennusmalleille ja tilaajan tarkistuslistan.

Lari Tuominen Rambollista kehittää riskien tietomallintamista ja visualisointia. Aihe on melko uusi, eikä sille ole vielä vakiintuneita käytäntöjä mallintamisessa. Hankkeen pilottina on E18-projekti.

Yleisön palautteet ja ehdotukset tilaisuudessa esitellyille hankkeille

Rakentamisen hankkeet integroivat tietomallia työmaalle

Maarakennustöiden laadunvalvonta perustuu yleensä yksittäisiin, jälkikäteen tehtyihin mittauksiin. Pahimmassa tapauksessa laatu todetaan, kun rakenne on jo peitetty. Teppo Rauhalan esittelemä hanke tavoittelee laadun kehittämistä rakentamisen aikana ja reaaliaikaista valvontaa. Kun tietomalli kytkeytyy esimerkiksi jyräjärjestelmään tiiveyttä ja kantavuutta voi seurata välittömästi työn aikana.

Pilaristabiloinnin suunnitelma on siirrettävissä Inframodel-muodosta työkoneelle, Finnmap Infran Lauri Harjula kertoi. Hänen esittelemänä kokeiluhanke on tehnyt tarvittavat uudet määrittelyt ja päässyt jo simuloimaan tekniikkaa. Toistaiseksi tieto siirtyy suunnittelusta koneohjaukseen. Yleisö esitti kuitenkin toiveen, että tulevaisuudessa toteutumatietokin päivittyisi tietomalliin.

Tietomallit kunnossapitoon ja koko infraomaisuuden elinkaareen

Smart Bridge FM tutkii, miten siltojen tietomalleja voisi hyödyntää ylläpidon aikana. Hankkeella on kaksi testikohdetta: ensimmäisessä sillan tila monitoroidaan tietomalliin ja toisessa tarkastusdata kytketään siltamalliin. VTT:n Markku Kiviniemi painotti, että tämän kaltaiset hankkeet olisivat oivallisia lähtökohtia ohjelmistokehitykselle ja –viennille.

Espoon kaupungin kokeiluhankkeet kattavat koko infraomaisuuden elinkaaren.  Jari Kainuvaara ja Veikko Toomeoja esittelivät aluksi avoimen lähdekoodin omaisuudenhallintajärjestelmän rajapintoineen. Espoo on hankkeessaan mm. testannut uutta mittaustapaa, joka hyödyntää tekoälyä. Paikalla tehdyt mittaukset siirtyvät automaattisesti kartalle ja muodostavat alueita ilman käsityötä. Toinen testauskohde on ollut Inframodel-tiedonsiirto. Testit paljastivat, että suunnitteluohjelmistot tukevat standardia vaihtelevasti, mikä tietenkin vaikeuttaa koneluettavuutta. Kaikki osallistujat toivoivat, että ohjelmistokehittäjät tunnistavat ongelman ja päivittävät tuotteensa standardien mukaisiksi.

Espoon tietoportaalihanke yhdistää infrasuunnittelun, -rakentamisen ja –ylläpidon. Portaali ei tallenna tietoa, vaan ohjaa sen oikeaan paikkaan. Hankkeen yhteydessä on pitänyt miettiä uusi digitaalisen luovutusaineiston kansiorakenne, eräänlainen metatiedon ylätaso. Yleisö kaipasi kommenttien perusteella kansiorakennetta, joka sopeutuisi eri hankekokoihin. Jo käytössä olevissa rakenteissa pienissä projekteissa voi olla tarpeettoman paljon ”tyhjiä kansioita”, kuten Jari Kainuvaara totesi.

Tilaisuuden innostuneen ilmapiirin perusteella infran tietomallinnus etenee ja laajenee ripeästi. KIRA-digi-kokeilut lunastavat osaltaan buildingSMART Finlandin lupausta olla ”infrarakentamisen vauhtipyörä”.

Share This