E
Oppisopimustyyppisellä koulutuksella erinomaisiin tuloksiin
mennessä Juha Salmi | tammi 30, 2015

Suuret infran omistajat ovat vaatineet vuodesta 2014 lähtien tietomallipohjaisia palveluita tavoitteena infra-alan heikon tuottavuuden nostaminen. Koulutuksen tarve on sen takia valtava. Suomen ensimmäisessä korkeakoulutetuille tarkoitetussa oppisopimustyyppisessä inframallintamisen koulutuksessa on onnistuttu kehittämään mallintamista infrahankkeen eri vaiheissa. Samalla on testattu tekeillä olevia mallinnusohjeita käytännön kehitysprojekteissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö, RYM Oy ja sen PRE-ohjelman Infra FINBIM -työpaketti antoivat alkusysäyksen koulutukselle, jonka toteuttajina olivat Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, Aalto-yliopisto ja Metropolia AMK. Koulutus toteutettiin vuoden 2014 aikana kolmella eri paikkakunnalla.

Koulutukseen liittyneiden kehityshankkeiden tuloksia esiteltiin Metropolian Espoon yksikössä 22.1.2015 pidetyssä tilaisuudessa. Infra FINBIM -työpaketin vetäjä Kimmo Laatunen arvioi koulutuksen onnistuneen jopa niin hyvin, että tulosseminaarissa saatiin kuulla maailman parasta inframallintamisen osaamista.

– Aikaisemmin koulutukset ovat keskittyneet työkoneautomaatioon, mutta nyt pääpainona oli hallita tietoa tehokkaasti koko infran elinkaaren ajan, Laatunen toteaa.

Sitosta inframallinnuksen oppisopimuskoulutukseen osallistuivat Liisa Kemppainen ja Ilkka Tienaho Juha Liukkaan ohjauksessa.

Sitosta inframallinnuksen oppisopimuskoulutukseen osallistuivat Liisa Kemppainen ja Ilkka Tienaho Juha Liukkaan ohjauksessa.

Laatunen korostaa, että 3D-suunnitelmat ja työkoneautomaatio ovat vain osa inframallintamisen kokonaisuutta. Esimerkiksi tie- tai ratarakentamisessa on hallittava tietoa lähtötietojen keruusta suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon asti. Tärkeimpänä tavoitteena on kehittää prosesseja.

– Kehitysprojekteissa on kehitetty ansiokkaasti muun muassa määrätietojen hallintaa yhteistyössä suunnittelijan ja urakoitsijan kesken, taisteltu väsymättömästi tietomallinnuksen käyttöönoton puolesta ja toteutettu mallikkaasti kaupunkisuunnittelua, kolmen työn ohjaajana toiminut Juha Liukas Sitosta täydentää.

Tehokkaampia prosesseja

Tulosseminaarissa jaettiin yli 40 päättötodistusta sekä kolme yritysstipendiä parhaista kehitysprojekteista Heikki Lehkoselle Skanska Infrasta, Ilkka Tieaholle Sitosta ja Topi Kämäräiselle Plaana Oy:stä Oulusta.

Lehkosen työssä on verrattu tietomallinnusohjelmien käyttöä maarakenteiden määrätiedon hallinnassa ja massojen laskennassa.

Heikki Lehkonen Skanska Infrasta selvitti Kyösti Ratian johdolla mallintamisen mahdollisuuksia määrälaskennassa. mahdollisuuksia

Heikki Lehkonen Skanska Infrasta selvitti Kyösti Ratian johdolla mallintamisen mahdollisuuksia määrälaskennassa.

– On selvää, että tietomallien käyttö nopeuttaa määrälaskentaa ja vähentää todennäköisesti virheriskejä, kunhan tarpeelliset tarkastukset tehdään ennen laskentoja. Esimerkiksi ison väylähankkeen läpivienti saattaa viedä useita viikkoja ja urakasta on mahdollisuus selvitä merkittävästi nopeammin, Lehkonen totesi tulosseminaarissa.

Tieaho tarttui työssään tietomallinnusosaamisen käyttöönoton ja jalkauttamisen haasteisiin muun muassa kehittämällään koulutusvideolla.

– Muutossuunnittelu kasvattaa hankkeen kokonaiskustannuksia merkittävästi, tiedonhallinta on iso haaste ja vuorovaikutusta kaikkien osapuolten välillä pitää lisätä. Nämä haasteet ovat kuitenkin pääosin ratkaistavissa kokonaisvaltaisella koulutuksella ja jalkautuksella, Tieaho korosti.

Edistysaskelia kunnossapidossa

Kaikissa kehitysprojekteissa pyrittiin hyödyntämään Infra FINBIM -työpaketissa kehitettyjä yleisiä inframallivaatimuksia, nimikkeistöä ja Inframodel-tiedonsiirtoa, joka mahdollistaa avoimen tiedonvaihdon erilaisten järjestelmien välillä.

Finnmap-Infran Petri Niemen työ, käsitteli mallipohjaisen suunnittelun hyödyntämistä päällystyskohteissa. Ohjaajana toimi Markku Pienimäki.

Finnmap-Infran Petri Niemen työ, käsitteli mallipohjaisen suunnittelun hyödyntämistä päällystyskohteissa. Ohjaajana toimi Markku Pienimäki.

Kansainvälistäkin kiinnostusta on herättänyt Finnmap Infran Petri Niemen työ, joka käsitteli mallipohjaisen suunnittelun hyödyntämistä päällystyskohteissa. Tämä sovellusalue on maailmanlaajuisesti melko uusi.

– Nykypäivänä esimerkiksi teiden uria korjataan monesti menetelmillä, jotka jättävät geometriset puutteet kuten sivukaltevuudet korjaamatta. Tietomallien avulla voidaan suunnitella tarkemmin ja parantaa kriittisiä ongelmakohtia. On tärkeää, että kunnossapitoon käytettävät varat voidaan kohdentaa tarkasti, Niemi painotti.

BSF Infran puheenjohtajana toimiva Juha Liukas korostaa, että vaikka osaamista on paljon, hiottavaa riittää edelleen. BSF Infra on BuildingSMART Finlandin alainen toimialaryhmä, jonka tehtävänä on jatkaa Infra FINBIM -työpaketin kehitystyötä myös koulutuksen saralla.

– Koulutuksesta saadut kokemukset pitää kerätä ja päivittää ohjeisiin sekä koko infran elinajan kattaviin pelisääntöihin. Tietoa on avattava, koska se mahdollistaa uusien palvelujen kehittämisen niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin ylläpidossakin ja tiedonhallinnan kattavaa osaamista pitää lisätä.

Lisätietoja:

Kimmo Laatunen, Infra FINBIM -työpaketin koordinaattori, puh. 040 8665537, kimmo.laatunen@vr.fi

Juha Liukas, bSF Infra -toimialaryhmän puheenjohtaja, puh. 040 7258103, juha.liukas@sito.fi

 

E
Tiedote INTOKE-hankeesta
mennessä bSF | joulu 11, 2014