E
Hei, olisiko tämä saatavilla tietomallipohjaisena?
mennessä Annina Lehikoinen | touko 5, 2021

Tietomallintamista on käytetty kiinteistö- ja rakennusalalla jo pitkään. Infra-alalle ja etenkin vesihuoltoon se on kuitenkin Suomessa vasta tekemässä tuloaan.

Digitaalisen tietomallinnuksen hyödyntäminen suunnittelussa ja rakentamisessa tuo mukanaan merkittävän muutoksen koko infra-alalle ja sen toimintatapoihin. Jotta vesihuollossa saadaan tietomallinnus parhaalla tavalla käyttöön, tarvitaan alan kaikkien toimijoiden ja sidosryhmien aktiivista yhteistyötä sekä tietomallinnuksen kehittämistä juuri vesihuollon tarpeisiin. BuildingSMART Finlandin aloittaman Vesihuollon BIM-tiekartta 2025 -tietomallihankkeen tavoitteena on tätä varten selvittää tietomallinnuksen nykyinen käyttö vesihuollossa sekä määrittää koko toimialalle yhteinen tavoitetila vuodelle 2025. Hankkeessa on mukana vesihuoltosuunnittelijoita, urakoitsijoita, ohjelmisto- ja materiaalitoimittajia sekä vesilaitoksia. Työn tuloksena syntyvän tiekartan tarkoituksena on antaa askeleet, joilla esimerkiksi osaamista, standardeja, ohjeita, prosesseja ja toimintatapoja voidaan kehittää, jotta yhteiseen tavoitetilaan päästään.

Tietomallinnus saatetaan usein mieltää työkaluksi tai tiedon esittämiseksi visuaalisesti 3D-tilassa. Pohjimmiltaan tietomallintamisessa on kuitenkin kyse omaisuuden kuten infran ja rakennusten tiedonhallinnasta digitaalisessa tietokannassa eli tietomallissa. Tietomallissa tieto on jäsenneltyä ja määriteltyä, mikä mahdollistaa myös tiedon analysoinnin, esimerkiksi törmäystarkastelut ja simulaatiot. Mallinnettuun kohteeseen saadaan liitettyä ominaisuustietoja, jotka pysyvät objektin mukana läpi elinkaaren. Tietomallinnuksen ensisijaisena tavoitteena tulisikin olla tiedonhallinnan ja prosessien tehostaminen omaisuuden koko elinkaaren ajan – niin suunnittelun, rakentamisen kuin kunnossapidonkin.

Ennen rakennuttamista suunnittelussa on tehty paljon selvitystyötä ja prosessoitu valtava määrä tietoa. Nykymuodossaan suunnitelmat eivät usein kuitenkaan kata toteutettavan kohteen koko elinkaarta, vaan toimivat lähinnä rakentamisen asiakirjoina. Rakentamisen jälkeen suunnitelmien tiedollinen arvo laskee, mikäli niitä ei päivitetä vastaamaan rakennettuja kohteita ja ylläpidetä muutostöiden ja saneerausten yhteydessä. Tietomallissa tältä hukalta vältytään, kun tarvittava tieto rakennushankkeen hoidon ja ylläpidon tarpeisiin on tallennettuna ja hyödynnettävissä koko elinkaaren ajan.

Vesihuollon BIM-tiekartta 2025 -hankkeessa nykytilanteen yhdeksi haasteeksi on tunnistettu tiedon pirstaloituminen sen siirtyessä toimijalta toiselle rakennushankkeen aikana. Yksi tietomallintamisen merkittävistä hyödyistä onkin se, että tietomallissa kaikilla osapuolilla on käytössään sama, ajantasaisin tieto.

Tietomallien hyödyntäminen rakennushankkeissa kokoaa kaikki osapuolet – rakennuttajat, suunnittelijat, urakoitsijat, laite- ja tuotetoimittajat sekä viranomaiset – saman pöydän ääreen, mikä vaatii tiivistä yhteistyötä, jotta hanke valmistuu mahdollisimman jouhevasti. Saatavana on kuitenkin paljon: suunnitelmien, tuottavuuden, laadun ja projektinhallinnan parantuminen, prosessien nopeutuminen ja kustannussäästöt niin rakentamisessa kuin kunnossapidossakin. Myös tehokkaampi sähköinen kilpailuttaminen laskee projektin kokonaiskustannuksia.

Tietomallinnuksella on siis paljon potentiaalia parantaa vesihuoltolaitosten omaisuudenhallintaa. Vaikka rakennuttaminen on vain yksi osa vesihuoltolaitoksen toimintaa, se on kuitenkin keskeisessä asemassa omaisuuteen liittyvän tiedon tuottajana.

Tietomalli yhteiseksi resurssiksi

Suunnittelussa käytetään jo pääsääntöisesti tietokantaan perustuvia suunnitteluohjelmia, eli tieto on olemassa digitaalisessa muodossa. Tarvitaan kuitenkin prosessien ja toimintatapojen muutos, jotta tieto myös siirtyy digitaalisena eteenpäin ja kaikkien osapuolten hyödynnettäväksi. Verkkolevyn arkistossa pölyyntyvä tietomalli ei tuo hankkeeseen lisäarvoa.

Kun tietomalli toimii yhteisenä tietoresurssina, urakoitsijalle voidaan esittää jo alkuvaiheessa tarkempi ja visuaalisempi kolmiulotteinen malli törmäystarkasteluineen. Tämä vähentää rakentamisen aikaisia ongelmia ja yllätyksiä. Mallien avulla esimerkiksi visuaalisesti haastavat tai mahdottomat työkohteet voidaan tunnistaa ja rakentamisaikataulut sekä määrä- ja kustannuslaskelmat laatia tarkoiksi. Työmaalla voidaan suunnitella ennalta paremmin hankinnat, materiaalit, työvälineet ja -tehtävät, mikä nopeuttaa työtä, vähentää materiaalien hukkamäärää, järkevöittää logistiikkaa ja alentaa kokonaiskustannuksia. Kun kustannuksia seurataan käytännössä reaaliajassa koko rakennusprojektin ajan, voi rakennuttaja varmistua siitä, että hankkeessa pysytään sille asetetuissa kustannustavoitteissa.

Vielä on melko harvinaista, että urakointiin tai rakennusosien tilaukseen ja valmistukseen saadaan aineistot tietomallipohjaisena. On ymmärrettävää, että turhautumisen hetkiä tulee, kun mallien tiedetään olevan olemassa, mutta ne eivät päädy toteutuspuolelle asti. Urakoitsijan työkaluina ovat edelleen vesihuoltokuvat, pdf:t ja dwg-kuvat, valmistajalle saapuessaan tietomalliin suunnitellut aineistot saattavat pahimmillaan kutistua puhelinsoitoksi tai sähköpostiviestiksi. Tietojen kerääminen manuaalisesti eri tietolähteistä on työlästä, aikaa vievää ja myös altista virheille ja tiedon vanhentumiselle.

Tuoteteollisuuden tilaus- ja valmistusprosesseissa tuotteiden läpimenoaikaa voitaisiin lyhentää ja virheiden määrää vähentää, mikäli tarvittavat tiedot voisi siirtää mallista suoraan tarjous-, tilaus- ja tuotannonohjausjärjestelmiin. Tämä nopeuttaa myös rakentamista työmaalla ja varmistaa osaltaan, että hanke valmistuu ajallaan ja suunnitelmien mukaisena. Tietomalliin voidaan myös tallentaa muutokset, joita tuotteisiin on tehty. Työmaalla huomattu muutostarve vaikkapa kaivon yhteisiin, korkeuteen tai sakkapesän tilavaatimukseen saadaan näin dokumentoitua rakennuttajalle ja ylläpitäjälle. Tulevaisuudessa valmistajat voisivat myös tarjota tuotenimikkeiden yksilöinnin, ominaisuustiedot ja oletetun huoltotarpeen helpottamaan huollon oikeaa ajoittamista.

Haasteet selätetään ja uutta opitaan yhdessä

Tietomallintamisen edut ovat selkeät, mutta opittavaakin on vielä paljon. Ongelmia saattavat aiheuttaa tietomallin täsmällisyyteen ja oikeellisuuteen liittyvät asiat tai datan päivitykset. Tietomallintaminen ei itsessään poista virheiden mahdollisuutta, joten mallien ja tiedon oikeellisuuden tarkastamiseen täytyy löytää parhaat prosessit ja toimintatavat. Ohjelmistojen toimivuuteen, standardeihin ja nimikkeistöihin liittyviä haasteitakin riittää ratkottaviksi vielä vuosiksi eteenpäin, eivätkä kaikki tietomallintamisen edut ole välttämättä saavutettavissa heti.

Tietomallintamisen luvattujen potentiaalien saavuttaminen vesihuollossa vaatii kaikkien osapuolten innokkuutta kehitystyöhön. Edistystä ei tapahdu, ellemme ole valmiita kehittämään, kokeilemaan ja oppimaan uusia asioita yhdessä! Digitalisaation edistäminen on myös yksi EU:n tärkeistä tavoitteista, ja tähän on varattu merkittävä osuus Suomeen saapuvasta elvytysrahastosta. Tätä ei kannata yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisellä alalla toimivien unohtaa.

 

Lähteet:

Inframallin käyttöönoton valmiudet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymässä. Opinnäytetyö, Teemu Keitaanpää, 2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112724828

https://www.wateronline.com/doc/top-ten-challenges-in-water-and-wastewater-construction-projects-0001

 

Blogin kirjoittajina:

Esra Marvin, projektipäällikkö, Ramboll; esra.marvin(a)ramboll.fi

Teemu Keitaanpää, alueinsinööri, HSY; teemu.keitaanpaa(a)hsy.fi

Krister Lönnberg, mallinnuspäällikkö, GRK; krister.lonnberg(a)grk.fi

Juha Kainulainen, myynti- ja markkinointijohtaja, Uponor Infra; juha.kainulainen(a)uponor.com

Marko Heikkinen, Chief Information & Marketing Officer, Pipelife Finland; marko.heikkinen(a)pipelife.com

E
RAVA2 -kehityshankkeen julkinen lausuntokierros on käynnistynyt - Jätä kommenttisi 26.4. mennessä
mennessä Annina Lehikoinen | huhti 16, 2021