Ari Törrönen NCC

Keskustelimme NCC:n Ari Törrösen kanssa tietomallinnuksesta ja käynnissä olevasta KIRA-digi –hankkeesta, joka tähtää suunnittelussa syntyvän mallitiedon vakiointiin. Ari toimii NCC Building-liiketoiminta-alueen pohjoismaiden digitaalisointijohtajana.

”Toinen roolini on buildingSMART Finland Talo-toimialaryhmän puheenjohtajuus. Siinä tehtävässä olen valmistellut KIRA-digi-taustaryhmien kanssa vakiointihankkeita”, Ari kertoo.

Talo-ryhmän tavoitteena on luoda onnistumisen edellytyksiä ennen kaikkea tilaajavetoisille hankkeille, mutta myös rakennusyritysten omille hankkeille. ”Tuotamme ohjeita, määrityksiä ja teemme vakiointia. Varmistamme tiedon luotettavuutta. Toiminnassa on mukana julkisia tahoja, Senaatti-kiinteistöt, urakoitsijoita, suunnittelijoita ja ohjelmistotoimittajia.” Ryhmän visiona on koneluettavuus, joka mahdollistaa informaation automaattisen hyödyntämisen ilman ihmisen tekemää tulkintaa.

”Pohjoismaisessa yhteistyössä olen pannut merkille suomalaisten vahvuudet. Senaatti-kiinteistöt aloitti julkaisemalla omia vaatimuksia, joista kehittyi YTV ja täydentävää ohjeistusta, ” Ari kertoo. ”Suunnitelmatiedot ovat meillä paljon tasalaatuisempia kuin ilman yhteisiä ohjeita. Meillä on perusymmärrys siitä, että suunnitelmien lisäksi luovutetaan myös tietoa.” Ari uskoo, että betonielemettirakentamisen synnyttämä yhteistyö näkyy edelleen rakentamisen peruskulttuurissa ja ilmenee mm. mallintamisen syvyytenä.

Yhteisten standardien puute johtaa yritys- ja projektikohtaisiin ratkaisuihin

Hyvistä lähtökohdista huolimatta rakennushankkeen osapuolten välillä vaihdettavan tiedon standardisoinnissa on edelleen kehitettävää. Vakioinnin puute tuntuu rakennusprojekteissa ja niiden organisoinnissa konkreettisesti. ”Sen sijaan, että voisimme tehdä yleisiä toimintamalleja, joudumme räätälöimään tiedon sisään luvun ja käsittelyn projektikohtaisesti. Automatisointi on tällöin vaikeaa.”

NCC:n omassa tuotannossa suunnitelmatiedon vakiointi on ollut kilpailu-urakoihin verrattuna helpompaa. NCC on käyttänyt omien määrittelyidensä lähtökohtana Yleisiä Tietomallivaatimuksia (YTV) ja täydentänyt niitä kokemusperäisellä tiedolla. ”Kun olemme valitsemassa yhteistyökumppaneita, voimme neuvotteluvaiheessa keskustella toimittajien valmiuksista”, Ari kertoo. ”Meille on oleellista tarkistaa, että yhteistyökumppani on sisäistänyt ohjeet. Tarvittaessa olemme perehdyttäneet suunnittelijoita joihinkin perusasioihin. Tyypillisesti teemme etukäteen tiedon luovutustestejä rajatulla sisällöllä. Tällä voimme varmistaa, että isomman kokonaisuuden tiedot vastaavat odotuksia.”

Visiona koneluettavuus ja sen mahdollistama prosessin tehostuminen

Ari kuvaa vakioinnin päämäärää: ”Visionamme on koneluettavuus. Sen kautta ihmiset voivat keskittyä lisäarvon tuotantoon ja automatisoida rutiinitehtävät mahdollisimman pitkälle.”

”Vakiointi tehostaa tietenkin meidän prosessejamme. Rakentaminen on kuitenkin yhteistyötä, emmekä me rakennusliikkeenä voi ratkaista kaikkea yksin”, Ari muistuttaa. ”Vakioinnin ansiosta voimme antaa suunnittelijoille nopeammin palautetta ratkaisuista ja kehittää niitä eteenpäin. Tekniikka toimii päätöksenteon apuna.”

Ari tuo esille mielenkiintoisen uuden vaatimuksen: ”Kun olemme menossa kohti nollaenergiarakentamista, tekninen monimutkaisuus tulee kasvamaan merkittävästi. Tarvitsemme entistä vahvempaa joukkuepeliä, jotta saamme porukalla ratkaistua ja optimoitua hankkeen niin, että asiakas saa parasta tarpeeseensa. Voimme myös kommunikoida asiakkaalle eri vaihtoehtoja ja niiden merkityksiä. Tämä lisää asiakkaan ymmärrystä ja toivottavasti tyytyväisyyttä.”

Arin mukaan tiedonhallinnalla on suora vaikutus tuottavuuteen: ”Muistelen lukeneeni, että lisäarvoa tuottava työ rakennustyömaalla on 30-40 prosentin luokkaa. Toinen mokoma, 30-40 prosenttia on tiedon etsimistä ja muokkaamista käyttökelpoiseen muotoon. Loput ajasta on hävikkiä tai uudelleen tekemistä. Tämä ei ole varmaan hirveän kaukana todellisuudesta.”

Projekti keskittyy suunnittelun ja rakentamisen tarpeisiin

Vakiointi on iso kokonaisuus, joka on tehtävä vaiheittain. Nyt käynnissä oleva KIRA-digi -projekti keskittyy suunnittelusta rakentamisen valmisteluun. ”Emme ole alussa pohtineet niinkään mallinnustyökalujen suorituskykyä, vaan keskittyneet siihen, minkälaista tietoa on tarpeen liikuttaa suunnittelijan ja rakennusliikkeen välillä”, Ari kuvaa.

”Ohjelmistotoimittajat tulevat mukaan seuraavassa vaiheessa. He voivat kertoa, mitkä tavoitteistamme voidaan nykyisillä työkaluilla saavuttaa. Kaikkea ei ehkä voi sellaisenaan toteuttaa, mutta ohjelmistotoimittajat tarvitsevat myös haasteita.” Ari uskoo, että suomalaisten ääni tulee kuuluviin, vaikka monien ohjelmistotalojen päämajat sijaitsevat ulkomailla. ”Ehkä olemme hyvä testilaboratorio, jossa asioita on mahdollista viedä nopeasti eteenpäin.”

Tuloksia nopeasti käytännön testaukseen

Kotimaisen standardisoinnin lisäksi vakiointihankkeita on käynnissä muuallakin. BuildingSMART-jäsenistöä on mukana eurooppalaisessa CEN-standardisointityössä. ”Kansainvälinen vakiointi etenee ehkä hieman hitaammin kuin tämä kotimainen työ, mutta se on toisaalta perusteellisempaa”, Ari pohtii. ”Me taas pääsemme tällä tavalla kokeilemaan ja näkemään hyötyjä käytännössä hyvin nopeasti. Kokeilut auttavat toisaalta isomman kuvan rakentamisessa.”

Ari kertoo hankkeen aikataulusta: ”Tavoitteenamme on saada alustava versio ennen kesää buildingSMARTin nettisivuille. Sitä voi kokeilla hankkeissa rajatusti ja katsoa, miten hyvin se toimii.”

Kehitystarpeet eivät pääty tähän

Tämän hankkeen yhteydessä on tunnistettu tarve jatkaa tietosisältöjen vakiointia rakentamisvaiheen ja käytön tarpeisiin. Ari kertoo tilanteesta: ”Sellaista hanketta olemme valmistelleet Ympäristöministeriön kanssa. Se on kokonaisuutena todennäköisesti paljon laajempi; tahoja on merkittävästi enemmän. Lisäksi olemme keskustelleet talonrakennuksen GEO-mallinnusohjeesta, joka tällä hetkellä puuttuu YTV-ohjeperheestä.”

Ari pohti vielä tietomallien siirtoon liittyviä haasteita. Vakiointihanke täydentää avointa IFC-tiedostomuotoa lisämääreillä. ”Kannattaa miettiä, mitä tietoa siirtää tietomallitiedostossa, mikä osa tiedosta voi olla ulkoisissa rekistereissä. Tässä puhutaan oikeastaan tietotoimituksen arkkitehtuurista. Se voisi olla oman hankkeensa arvoinen KIRA-digi –kokonaisuudessa.”

Aktiivinen osallistuminen yllätti

”Tämä ensimmäinen kierros on saanut hyvän vastaanoton. Saimme paljon osallistujia ja kommentteja. Siitä päätellen tätä pidetään tärkeänä työnä, joka kehittää yritysten omia prosesseja”, Ari kertoo tyytyväisenä. ”Näkemykset tarvittavista tietosisällöistä ovat olleet yllättävän samanlaisia.”

”Tässä on ollut mukana 10 suurinta rakennusliikettä, joten olemme saaneet mukaan ison yritysjoukon osaamisen. On sangen ainulaatuista, että saman pöydän ääressä on näin monta rakentajaa. Se ei ole muissa maissa ihan tavallista!”

Share This